sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Mietin illalla

Olin eilen menossa nukkumaan kahdeksalta illalla, kun koko tienoo oli hiljainen. Mietin, että ei itketä mutta surullinen olo oli. Olikohan se jonkinlainen luova tila? Sillä mietin, että mitä nyt tässä tilanteessa voi tehdä. Noh nousin vielä hereille neulomaan ja kuuntelemaan musiikkia. Eihän sitä muuta voi tehdä kuin että jatkaa Elämäänsä niin kauan kuin sitä riittää. Ajatella kuinka ihmiskuntaa yhdistävä tekijä tämä nyt on. Päivä kerrallaan niinkuin ennenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Surkeeta

 Hammas putosi pois ja sensorikin 8 päivän jälkeen. Mikä ihme nyt mättää? Enkä saa edes nukuttua, kun olen täälläkin tähän aikaan kirjoittam...