Ei ne tunteet ja kaikki niin vaan unohdu muistista pois pyyhkimällä ja unohtamalla. Kyllä ne jotenkin tarvii käsitellä. Vaikka toinen sanois, että rakkaus kuoli, ei se mun puolelta niin vaan kuole. En muistele pahalla mutten oikein hyvälläkään. Haluaisin jo mennä eteenpäin tästä kaikesta sotkusta. Jätetty ja rahat kynittynä on niin lohduton olo. Jotenkin tuon asian kanssa huomaan itsessäni tietynlaista kyynisyyttä. En niin luota mutta en myöskään häpeä omia tunteitani tai elettyä Elämää. Mummo sanoi eläessään, että mänt mikä mänt mitä sitä suremaan. Se auttaa vielä tänä päivänäkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Aloitin sukkaparin eilen ja sain tänään valmiiksi. Lankaa meni 100 g ja kudoin 3,5 mm bambusukkiksilla, jotka ovat suosikit ja jo vähän vää...
-
Aloita vaalealla langalla. Luo 14 silmukkaa per puikko 3 mmn puikoilla. Yhteensä 56 silmukkaa. Neulo 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta oike...
-
Katselin yhtä podcastia ja avasin käsityölehden. Lehdestä löytyi virkatut terhokämmekkäät. Jätin kuvion pois, mutta aloitus on samanlainen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti