Kierrätän, kierrätän ja kierrätän ja budjetoin

 Olen hevijuuseri kierrätyksen saralla, silti pikku pussillinen tulee sekajätettä per viikko. Muovit, paperi, kartonki, lasi, metalli ja bio menevät jo sujuvasti omiin astioihinsa kotona ja pihalla. Ei tarvii paljoakaan miettiä mikä kuuluu mihinkin lajiin. Mutta nenäliinat ja likaiset jätteet on pakko heittää sekajätteeseen, samoin lääkepakkaukset, joissa muovia seka metallia ja inssuneulat sekä sensorit ja sen jäännökset. Väkisin tulee vieläkin sekajätettä vaikka minkä teet. Onneksi, sillä kuulemma liikaa menee jo jätelaitoksen mukaan kiertoon. Onhan se hyvä, että uudelleen jalostetaan materiaaleiksi. Mikä mihinkin. Lapsille jo kannattaa opettaa vaikka jos nyt ei zerowasteaatetta mutta lowwastea, jossa vähemmän tuotetaan jätettä kuin ennen. Suurin oma omistani on kuitenkin keittiön puolelta tulevaa. Ruokaa on miltei mahdotonta ostaa pakkauksettomasti vaikka kuinka yrittää. Aina joku tarralappukin tulee, joka harmittaa. Onneksi sentään bränditarroja hedelmissä on vähennetty. Ne on kamalia, jos joutuvat suuhunkin. Rupesin lähikaupassa käydessäni kuitittomaksi. Se on kätevää. Tarvii tosin sovelluksesta tarkistaa mitä teki ostokset kuukausibudjetoinnin takia. Mulla meni elokuussa 700 ekee pelkkiin ruokiin ja nyt kun järkeistin ostoksia, niin menee tässä kuussa 500 ekee. Jos vielä saisi 50 pois, sillä pullaa ja karkkia ei tarttis viikolla ostaa. Se tekis miinus 250 ekee per kk ja tuolla menolla säästyisi 3000 euroa per vuositasolla.